Mitä hypnoosi sitten oikeasti on. Se on muuntunut tietoisuuden- eli tajunnan tila, joka poikkeaa normaalista päivätajunnan tilasta. Hypnoottisessa tilassa ihminen on syvässä rentoutumisen ja keskittymisen tilassa. Tässä tilassa henkilö on vastaanottavainen positiivisille suggestioille. Hyonoosi ei siis ole taikuutta eikä mielenhallintaa, vaan eräänlainen muuttunut tietoisuuden tila, jossa mieli on avoimempi uusille ideoille ja käyttäytymismalleille.

Tidemaailmassa hypnoosi on otettu vastaan työkaluna, jota voidaan käyttää erilaisten ihmisen kokemien ongelmien hoitamiseen. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi kivun hallinnassa, ahdistuksen lievittämisessä, erilaisissa addiktioissa tai fobioissa. Käyttötarkoitus on laaja. Hypnoterapia on hieno tuki esim. pääsemään irti haitallisista tavoista tai negatiivisesta ajatusketjusta, sillä voidaan tukea myös itsetuntoa.

Olemassa on myös harhakäsitys, että hypnoosissa ihminen on tajuton. Näin ei ole. Ihminen on hypnoosin aikana tietoisessa tilassa missä hän voi kokea ympäristön hyvin tarkasti, aistit voivat jopa terävöityä havaitsemaan huomattavasti enemmän ympäristöään kuin normaali tilassa. Huomioitavaa on, että koko prosessi perustuu luottamukseen ja hypnoosin onnistuminen perustuu yhteistyöhön hypnoterapeutin ja asiakkaan välillä. Ilman henkilön omaa halua tai suostumusta, hypnoosi ei toimi.

Lopulta hypnoosi ei ole maaginen avain, jonka salaiset ovet avataan mystisessä tilassa. Se on kuin työkalu, mielen mahdollisuuksien avaamiseksi, hienovaraisesti.

Mielen eytymiseen, omien voimavarojen löytymiseen ja alitajunnan uudelleenohjelmointiin positiivisten suggestioiden kautta. Hypnoosi on keino itsetuntemukseen ja omaan henkilökohtaiseen kasvuun.

Hypnoosia voidaan kuvata tilaksi, jossa jokainen ihminen on juuri ennen nukahtamistaan, unen ja valveen rajatilassa. Joten sen on ihmiselle täysin normaali, päivittäinen tila missä ollaan ja mistä tullaan pois. Jokainen meistä on päivän mittaan jopa yli 90% ajasta itsehypnoosissa mitä kaikki hypnoosi on. Hypnoosi on siis täysin arkipäiväinen

Hieno esimerkki hypnoottisesta tilasta on esimerkki kaupassakäynnistä. Olet lähdössä kauppaan, jonka reitti on tuttu. Nouset autoon parkkipaikalla ja ajat lähikauppaan. Tullessasi kaupan pihaan mietit, mitä matkalla tapahtui. Et ehkä muista matkaa kunnolla. Olet matkan aikana ollut hypnoottisessa tilassa, itsehypnoosissa. Jos matkalla olisi taphtunut jotain odottamatonta, jalkapallo pyörinyt kadulle ja pieni ihminen olisi juossut pallon perässä. Olisi välittömästi palannut päivätajuntaan, aktiiviseen tarkkaavaiseen tilaan. Jos matkalla ei tapahtunut mitää poikkeavaa, eikä aktiivista tarkkailevaa päivätajuntaa tarvittu, saatat jopa unohtaa mitä maktan aikana tapahtui. “Koska ei tapahtunut mitään, mihin aktiivista tilaa olisi tarvittu”.

Alitajunnan ja päivätajunna “toimenkuvat” lyhyesti:

Alitajunta

• Automaattiset prosessit mistä alitajunta vastaa, kuten hengitys, sydämen syke ja refleksitoimintoja, joita emme tietoisesti ohjaa.
• Alitajuiset tunneperäiset reaktiot ja käyttäytymismallit joista on kehittynyt  uskomuksia elämässä koettujen kokemusten perusteella. Uskomukset ja tunteet ohjaavat käyttäytymistämme alitajuisesti. 
• Tottumukset ja opitut käyttäytymiset, monet rutiinit ja tottumukset, kuten käveleminen, pyöräily tai autolla ajaminen, hallitaan alitajunnassa.
• Unet ja spontaanit mielikuvat ovat alitajunnan syvien kerrosten hallinnoimia
• Luovat ideat ja intuitiiviset oivallukset syntyvät usein alitajunnan kautta.

Alitajunnan ominaisuuksia

• Pitkäkestoinen muisti johon alitajunta tallentaa elämänkestäviä pitkäaikaisia muistoja, tieoa ja kokemuksia, joka eivät ole jatkuvasti tietoisessa mielessä. Henkilökohtaiset kokemukset, oppiminen ja taidot kuuluvat tähän mukaan.
• Symbolinen ajattelu sekä metaforat, mitä alitajunta käyttää usein ilmaistakseen asioita, erityisesti unissa ja luovissa mielikuvitusta vaativissa prosesseissa. 
• Ei-lineaarisuus joka tarkoittaa, että alitajuinen toiminta ei ole sidottu aikaan ja paikkaan samalla tavoin kuin tietoinen ajattelu.

Päivätajunta eli tietoisen mieli

• Tietoinen ajattelu ja päättely eli looginen ajattelu, päätöksenteko ja ongelmanratkaisu. 
• Tarkkaavaisuus ja keskittyminen. Päivätajunta on  keskittynyt tietoisesti yhteen tehtävään kerrallaan, kuten vaikka äänikirjan kuunteluun, keskusteluun tai opiskeluun.
• Lyhytkestoinen muisti, kuten mitä taphtui juuri hetki sitten tai mitä aiomme tehdä seuraavaksi. 
• Havaintojen tulkinta, päivätajunta tulkitsee ympäristöstä tulevaa informaatiota, kuten näkö-, kuulo-, maku-, haju- ja tuntoärsykkeitä.

Päivätajunnan ominaisuuksia

• Päivätajunta käyttää kapasiteettia rajoitetusti. Sen ominaisuuteen kuuluu ainoastaan rajoitettu määrä tietoa, mitä se voi käsitellä kerrallaan. Tästä johtuen se on haavoittuvainen ylikuormitukselle.
• Lineaarinen, jossa looginen ajattelu etenee järjestyksessä askel kerrallaan eteenpäin.
• Kriittinen ajattelu missä päivätajunta pystyy kriittisesti arvioimaan tietoa ja näin valitsemaan rationaaliset päätökset. 

Alitajunan ja päivätajunnan yhtestyö

Alitajunta tarjoaa tietoa ja ehdotuksia päivätajunnalle: Esimerkiksi intuitiiviset oivallukset ja muistot voivat nousta tietoisuuteen, kun tarvitsemme niitä.

Päivätajunta ohjaa alitajuntaa: Tietoiset päätökset ja toiminta voivat muokata alitajuntaan tallennettuja tottumuksia ja käyttäytymismalleja.

Tämä vuorovaikutus tekee mahdolliseksi monimutkaisten tehtävien suorittamisen ja sopeutumisen uusiin tilanteisiin.

Hypnoosilla vaikutetaan alitajuntaan, muuttamalla huonoja tai ahdistavia uskomuksia positiivisiksi tai neutraaleiksi. Alitajunta haluaa meille aina hyvää. Mutta se miten alitajunta toimii, ei näytä aina kovin loogiselta. Alla hyvä esikmerkki ratsastajasta, norsusta ja hiirestä. Missä norsu Edustaa alitajuntaa ja ihminen päivä tajuntaa. 

Miten alitajunta vaikuttaa meihin

“Ihminen ratsastaa norsun selässä metsäpolulla. Yllättävästi vastaan tulee Hiiri. Jota norsu pelkää. Norsu säntää polulta karkuun keskelle viidakkoa, mitä ratsastaja tekee? Pystyykö ratsastaja ottaa norsua ohjaksista kiinni ja kääntää sen suuntaa? En usko. Ei auta, vaikka ratsastaja kuinka vetäisi, kiskoisi ja tyynnyttelisi norsua, vaikka hän kuinka yrittäisi ohjata norsua takaisin polulle. Vaikka hän kuinka sanoisi, että se on vain hiiri! Mutta, kun norsu todella pelkää hiirtä, niin ratsastajalla ei ole mitään mahdollisuutta saada norsua hallintaan.” 

Otetaan vielä toinenkin esimerkki mielen ja alitanunnan voimasta. “Pyydän sinua sulkemaan silmäsi ja kuvittelemaan seuraava tilanne: Ota käteesi sitruuna ja katsele sitä hetki – miten ihanan auringon keltainen se on. Tuntuu, että se tuo valoa koko huoneeseen. Seuraavaksi pyydän sinua halkaisemaan sitruunan neljään osaan. Otat käteesi yhden palan ja haukkaat siitä. Tunnet, kuinka raikas, kirpeä maku leviää suuhusi.” Näin kuvittelemalla, voit tuntea sitruunan raikkaan maun suussasi ja kaiken muun, mitä liittyy sitruunan makuun juuri sinulle. Se on mielemme ja alitajuntamme, joka ohjaa meitä kokemaan sitruunan maun ja siihen liittyvän tunteen. 

​Linkkejä 
Suomen hypnoosiliitto ry.
ICH Clinical Hypnosis

Lue lisää
Hypnoterapia | Palvelut | Mitä on hypnoosi | Apua hypnoosista | Uskomuksia hypnoosista | Hypnoosin historia | Asiakaspalautteita