Mitä hypnoosi sitten oikeasti on. Se on muuntunut tietoisuuden- eli tajunnan tila, joka poikkeaa normaalista päivätajunnan tilasta. Hypnoottisessa tilassa ihminen on syvässä rentoutumisen ja keskittymisen tilassa. Tässä tilassa henkilö on vastaanottavainen positiivisille suggestioille. Hypnoosi ei siis ole taikuutta eikä mielenhallintaa, vaan eräänlainen muuttunut tietoisuuden tila, jossa mieli on avoimempi uusille ideoille ja käyttäytymismalleille.

Tidemaailmassa hypnoosi on otettu vastaan työkaluna, jota voidaan käyttää erilaisten ihmisen kokemien ongelmien hoitamiseen. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi kivun hallinnassa, ahdistuksen lievittämisessä, erilaisissa addiktioissa tai fobioissa. Käyttötarkoitus on laaja. Hypnoterapia on hieno tuki esim. pääsemään irti haitallisista tavoista tai negatiivisesta ajatusketjusta, sillä voidaan tukea myös itsetuntoa.

Olemassa on myös harhakäsitys, että hypnoosissa ihminen on tajuton. Näin ei ole. Ihminen on hypnoosin aikana tietoisessa tilassa missä hän voi kokea ympäristön hyvin tarkasti, aistit voivat jopa terävöityä havaitsemaan huomattavasti enemmän ympäristöään kuin normaali tilassa. Huomioitavaa on, että koko prosessi perustuu luottamukseen ja hypnoosin onnistuminen perustuu yhteistyöhön hypnoterapeutin ja asiakkaan välillä. Ilman henkilön omaa halua tai suostumusta, hypnoosi ei toimi.

Lopulta hypnoosi ei ole maaginen avain, jonka salaiset ovet avataan mystisessä tilassa. Se on kuin työkalu, mielen mahdollisuuksien avaamiseksi, hienovaraisesti.

Mielen eytymiseen, omien voimavarojen löytymiseen ja alitajunnan uudelleenohjelmointiin positiivisten suggestioiden kautta. Hypnoosi on keino itsetuntemukseen ja omaan henkilökohtaiseen kasvuun.

Hypnoosia voidaan kuvata tilaksi, jossa jokainen ihminen on juuri ennen nukahtamistaan, unen ja valveen rajatilassa. Joten sen on ihmiselle täysin normaali, päivittäinen tila missä ollaan ja mistä tullaan pois. Jokainen meistä on päivän mittaan jopa yli 90% ajasta itsehypnoosissa mitä kaikki hypnoosi on. Hypnoosi on siis täysin arkipäiväinen

Hieno esimerkki hypnoottisesta tilasta on esimerkki kaupassakäynnistä. Olet lähdössä kauppaan, jonka reitti on tuttu. Nouset autoon parkkipaikalla ja ajat lähikauppaan. Tullessasi kaupan pihaan mietit, mitä matkalla tapahtui. Et ehkä muista matkaa kunnolla. Olet matkan aikana ollut hypnoottisessa tilassa, itsehypnoosissa. Jos matkalla olisi taphtunut jotain odottamatonta, jalkapallo pyörinyt kadulle ja pieni ihminen olisi juossut pallon perässä. Olisi välittömästi palannut päivätajuntaan, aktiiviseen tarkkaavaiseen tilaan. Jos matkalla ei tapahtunut mitää poikkeavaa, eikä aktiivista tarkkailevaa päivätajuntaa tarvittu, saatat jopa unohtaa mitä maktan aikana tapahtui. “Koska ei tapahtunut mitään, mihin aktiivista tilaa olisi tarvittu”.

Päivä- ja alitajunta

Ajatellaanpa jäävuorta. Veden päällä näkyvä vuori vastaa päivätajuntaa, veden pinta on kriittinen sektori, joka suojaa päivätajuntaa ja alitajuntaa. Se on meidän suojelilja ja kaikki, mitä on pinnan alapuolella vastaa alitajuntaa. Kriittinen tekijä, joka on alitajunnan ja päivätajunnan välissä, suojelee alitajuntaa. Tätä on vaikea ohittaa päivätajunnassa, koska mieli suojelee alitajuntaa.

Olemme kuin jäävuori, veden pinnan päällä (päivätajunta) on vain 10% koko jäävuoresta, loput 90% on veden pinnan alla (alitajunta). Meillä kaikilla on valtavat resurssit alitajunnassa.

Päivätajunta eli tietoinen mieli

Päivätajunta käyttää kapasiteettia rajoitetusti. Sen ominaisuuteen kuuluu ainoastaan rajoitettu määrä tietoa, mitä se voi käsitellä kerrallaan. Tästä johtuen se on haavoittuvainen ylikuormitukselle.

Päivätajunnan ominaisuuksia

Tietoinen ajattelu ja päättely eli looginen ajattelu, päätöksenteko ja ongelmanratkaisu. 

Tarkkaavaisuus ja keskittyminen. Päivätajunta on  keskittynyt tietoisesti yhteen tehtävään kerrallaan, kuten vaikka äänikirjan kuunteluun, keskusteluun tai opiskeluun.

Lyhytkestoinen muisti, kuten mitä taphtui juuri hetki sitten tai mitä aiomme tehdä seuraavaksi. 

Havaintojen tulkinta, päivätajunta tulkitsee ympäristöstä tulevaa informaatiota, kuten näkö-, kuulo-, maku-, haju- ja tuntoärsykkeitä.

Lineaarinen, jossa looginen ajattelu etenee järjestyksessä askel kerrallaan eteenpäin.

Kriittinen ajattelu missä päivätajunta pystyy kriittisesti arvioimaan tietoa ja näin valitsemaan rationaaliset päätökset.

Alitajunan ja päivätajunnan yhtestyö

Alitajunta tarjoaa tietoa ja ehdotuksia päivätajunnalle:
Esimerkiksi intuitiiviset oivallukset ja muistot voivat nousta tietoisuuteen, kun tarvitsemme niitä.

Päivätajunta ohjaa alitajuntaa:
Tietoiset päätökset ja toiminta voivat muokata alitajuntaan tallennettuja tottumuksia ja käyttäytymismalleja.

Tämä vuorovaikutus tekee mahdolliseksi monimutkaisten tehtävien suorittamisen ja sopeutumisen uusiin tilanteisiin.

Miten hypnoosi vaikuttaa alitajuntaan

Hypnoosissa työskennellään alitajunnan kanssa – sen mielemme syvimmän osan, joka ohjaa käyttäytymistämme, tunteitamme ja uskomuksiamme. Tavoitteena on muuttaa haitallisia tai rajoittavia uskomuksia neutraaleiksi tai myönteisiksi, jotta ne tukisivat hyvinvointia, rohkeutta ja tasapainoa.

Alitajunta toimii aina meidän parhaaksemme, vaikka sen logiikka ei aina näytäkään järkevältä tietoisen mielen näkökulmasta.
Siksi hypnoosi on tehokas keino tehdä yhteistyötä alitajunnan kanssa – ei pakottaa, vaan ohjata lempeästi.

Yksi tunnetuimmista vertauksista on ratsastaja ja norsu -esimerkki:

“Ihminen ratsastaa norsun selässä metsäpolulla. Yhtäkkiä vastaan tulee hiiri, jota norsu pelkää. Norsu säikähtää ja säntää pois polulta keskelle viidakkoa. Ratsastaja yrittää vetää ohjaksista, puhua rauhallisesti ja saada norsun takaisin polulle – mutta turhaan.
Norsu ei tottele, koska pelko on suurempi kuin ratsastajan järki.”

Tässä vertauksessa ratsastaja kuvaa tietoista mieltä – loogista, rationaalista ajattelua. Norsu taas edustaa alitajuntaa, joka on valtava, voimakas ja tunnepohjainen. Jos alitajunta pelkää, tietoisen mielen on lähes mahdotonta ohjata sitä vain järkisyillä.

Hypnoosi auttaa rauhoittamaan tuon norsun ja opettamaan sen, ettei hiiri olekaan vaarallinen.

Toinen hyvä esimerkki mielen ja alitajunnan voimasta on sitruunaharjoitus:

“Sulje silmäsi ja kuvittele, että pidät kädessäsi kirkkaankeltaista sitruunaa. Leikkaa se neljään osaan ja ota yksi pala. Haukkaa siitä – tunnetko, kuinka kirpeä, raikas maku leviää suuhusi?”

Vaikka sitruunaa ei oikeasti ole, kehosi reagoi kuin se olisi – sylki erittyy ja suu kiristyy. Tämä kertoo, kuinka vahvasti alitajunta ohjaa aistimuksia ja tunteita. Mieli ei tee suurta eroa todellisen ja kuvitellun välillä.

Juuri tähän perustuu hypnoosin voima: kun puhumme alitajunnalle sen omaa kieltä – mielikuvien, tunteiden ja symbolien kautta – se alkaa muuttaa ohjelmointiaan. Ja silloin myös koko elämän kokemus voi muuttua.